Konsernijärjestelmä

Konsernijärjestelmä tarkoittaa yritysryhmän hallintaa ja organisaatiorakennetta, jossa yksi yhtiö, emoyhtiö, ohjaa toisia yhtiöitä, tytäryhtiöitä. Konserni muodostaa taloudellisesti yhtenäisen kokonaisuuden, jossa yksittäiset yhtiöt toimivat oikeushenkilöinä, mutta niiden talous ja toiminta ovat kiinteästi integroituja.

Kontrolli ja rakenne: Konsernin ydin on emoyhtiön omistus- tai määräysvalta. Yleensä kontrolli syntyy, kun emoyhtiö omistaa yli 50 prosenttia äänimäärästä tai muulla tavalla kykenee määräämään tytäryhtiön hallinnon ja strategian. Konserniin voi kuulua sekä emoyhtiö että useita tyttäryhtiöitä, sekä mahdollisesti aloittelevia tai erillisiä tytäryhtiöitä, joita hallinnoidaan konsernin sisäisen järjestelmän kautta.

Tilinpäätös ja raportointi: Kun konserni on olemassa, sen taloudellista tilannetta esitetään konsernitilinpäätöksenä. Konsernitilinpäätös yhdistää emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset sekä eliminoi sisäiset liiketapahtumat, saamisten ja velkojen sekä sisäisen voiton vaikutukset. Laadintaperusteet voivat olla IFRS tai Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaiset, riippuen konsernin koosta ja toimialasta.

Hallinto ja vaikutukset: Konsernijärjestelmä voi toteutua keskitetyn hallinnon kautta, jolloin strategia ja rahoitus päätetään emoyhtiöstä, tai hajautetummin, jolloin tytäryhtiöt säilyttävät osan itsenäisyydestä. Edut ovat mittakaavaedut, rahoituslähteiden parempi käyttö ja riskien hallinta, mutta järjestelmä lisää hallinnollista monimutkaisuutta sekä sääntelyn ja siirtohinnoittelun valvontaa.

Lainsäädäntö ja käytäntö: Suomessa konsernijärjestelmän toimintaa säätelevät muun muassa osakeyhtiölaki ja kirjanpitolainsäädäntö. Konsernin toiminta ja tilinpäätös voivat myös vaikuttaa verotukseen ja taloudelliseen raportointiin.