Kompostointiolosuhteissa

Kompostointiolosuhteissa tarkoittaa orgaanisien jätemateriaalien mikrobiologista hajoamista aerobisesti tietyissä ympäristöoloissa. Tärkeimpiä tekijöitä ovat kosteus, ilman – eli hapen saanti – sekä lämpötila. Lisäksi hiilen ja typen suhteella sekä materiaalien koostumuksella on merkittävä vaikutus prosessin tehokkuuteen ja lopputuotteeseen.

Hajotus etenee usein kahdessa vaiheessa: aluksi mesofilisessä vaiheessa (noin 20–40 °C) mikrobit hajottavat pehmeät ja helposti hajoavat aineet, sitten lämpökierroksella (n. 45–70 °C) syntyy kuuma kausi, jossa useimmat patogeenit tuhoutuvat ja suurempi osa orgaanisesta aineksesta pilkkoutuu. Korkea lämpötila parantaa nopeutta, mutta liiallinen kuumuus voi tappaa hajottajat sekä kuivattaa seosta.

Osaavaksi hajoamisen tukemiseksi tarvitaan sopiva kosteus: kokonaismassa kosteuspitoisuus on noin 40–60 %; liian kuiva tai liian märkä sekoitus hidastaa prosessia. Hyvä ilmanvaihto on olennaista, koska aerobinen mikrobisto tarvitsee happea. Materiaalien koostumus tulisi tasapainottaa siten, että hiiltä on riittävästi (browns) ja typen lähteitä (greens) on riittävästi, jolloin hiili-typpisuhde on noin 25–30:1. Pienemmät hiukkaset ja oikea rakenne parantavat ilman kulkua ja kosteuden tasaantumista.

Lopputuotteena syntyy humuserä, jolla on vähäinen haju ja parantunut turvallisuus: tervehtyminen vähentää taudinaiheuttajia ja patogeenejä, ja kevyt mätäneminen vähenee. Prosessin kesto vaihtelee muutamasta viikosta useisiin kuukausiin riippuen käytetystä menetelmästä ja olosuhteista.