Komplementtien

Komplementit ovat käsitteitä, joita käytetään useilla tieteenaloilla viittaamaan lauseen, lausekkeen tai joukon täydentäviin osiin. Yleisesti ne ovat elementtejä, jotka täydentävät toisen osan merkityksen tai rakenteen. Eri konteksteissa komplementtien merkitys ja luokka voivat poiketa toisistaan, mutta yhteistä on, että ne ovat välttämättömiä tai määritteleviä osia.

Kielitieteessä komplementti tarkoittaa lauseen predikaatin tai sanaluokan semanttisesti tarpeellista täyteosaa. Tavallisimpia ovat objekti ja predikatiivikomplementti. Esimerkiksi lauseessa "Luen kirjaa" sana "kirjaa" toimii objekti, joka täydentää predikaatin merkityksen. Predikatiivikomplementti taas ilmenee sellaisissa lauseissa kuin "Hän on opas", jossa "opas" määrittelee subjektin ominaisuuden. Komplementit eroavat usein adjunktioista (tilaa tai aikaa ilmentävistä lisäyksistä), jotka ovat lauseeseen lisättyjä, usein vaihdettavissa olevia elementtejä.

Matematiikassa ja logiikassa komplementti tarkoittaa joukon tai lauseen vastakohtaista osaa. Jos U on universaali joukko ja A sen alasivuuja, komplementti A^c (tai U \ A) sisältää kaikki U:n elementit, joita A ei sisällä. Esimerkkinä, jos U = {1,2,3,4} ja A = {1,2}, niin A^c = {3,4}. Logiikassa komplementti vastaa lauseen negatiivista versiota.

Tietotekniikassa komplementti voi viitata totuusarvon käänteiseen arvoon (NOT-operaatio) tai bittien vaihtamiseen (bitwise NOT). Myös käytännön algoritmeissa ja tietorakenteissa komplementtirakenteet kuvaavat täydentäviä tiloja ja vastakohtia.

Yhteenvetona komplementtien käsite auttaa ymmärtämään, miten lausekkeet, joukot ja loogiset rakenteet rakentuvat sekä niiden merkitys syntyy.