Kolloidijärjestelmät

Kolloidijärjestelmät, eli kolloidit, ovat seoksia, joissa yhden aineen hiukkaset ovat jakautuneet tasaisesti toiseen aineeseen. Nämä hiukkaset ovat suurempia kuin liuenneessa aineessa, mutta liian pieniä ollakseen näkyvissä paljain silmin. Ne ovat kuitenkin liian suuria leijumaan loputtomiin, joten ne eivät ole varsinaisia liuoksia. Kolloidit ovat tyypillisesti läpinäkymättömiä ja voivat näyttää sameilta.

Kolloidijärjestelmä koostuu kahdesta faasista: dispersiovaiheesta, joka on jakautunut aine, ja dispersiomediasta, joka on aine, johon dispersiovaihe on jakautunut. Esimerkiksi maidossa rasvapisarat (dispersiovaihe) ovat jakautuneet veteen (dispersiomedia).

Kolloidit voidaan luokitella eri tavoin niiden koostumuksen tai ominaisuuksien perusteella. Esimerkkejä yleisistä kolloideista ovat aerosolit (kiinteät hiukkaset kaasussa, kuten savu), vaahdot (kaasu nesteessä tai kiinteässä aineessa, kuten saippuavaahto), emulsiot (neste nesteessä, kuten voi) ja solut (kiinteät hiukkaset nesteessä, kuten maali).

Kolloidien ominaisuudet, kuten niiden stabiilisuus ja kyky hajottaa valoa (Tyndall-ilmiö), tekevät niistä tärkeitä monilla tieteenaloilla, mukaan lukien biologia, kemia ja materiaalitiede. Ne ovat keskeisiä monissa luonnollisissa ilmiöissä ja teollisissa prosesseissa.