Kokonaisvirhettä

Kokonaisvirhettä (partitiivissa muoto kokonaisvirhettä) käytetään kuvaamaan mittaustuloksen ja sen todellisen arvon välistä eroa. Termiä käytetään erityisesti mittaus- ja metrologiassa sekä laadunvarmennuksessa, kun halutaan kuvata kaikkia mittaamisen aikana esiintyviä virheitä ja epävarmuuksia yhdessä käsitteellisesti.

Kokonaisvirhe koostuu tavallisesti kahdesta pääkomponentista: järjestelmällisestä virheestä (bias), joka johtuu mittausprosessin vakituisesta poikkeamasta todelliseen arvoon, sekä satunnaisesta virheestä, joka ilmenee toistuvien mittausten hajontana. Lisäksi mukaan voidaan lukea epälineaarisuudet, sää- ja ympäristötekijät sekä laitteen drift, jotka voivat muuttaa kokonaisvirhettä ajan myötä.

Käytännössä kokonaisvirhe ei välttämättä ole suoraan mitattavissa, vaan se arvioidaan kalibroinnin, virhelaskelmien sekä mittaustulosten perusteella. Eri sovelluksissa kokonaisvirheen käsittelytavat vaihtelevat: joissakin yhteyksissä pyritään määrittämään tiukka yläraja suurimmat mahdolliset virheet huomioiden (worst-case), kun taas toisissa käytetään tilastollisia epävarmuusarvioita ja niitä kuvaavaa jakaumaa. Tällöin kokonaisvirhe voidaan esittää sekä deterministisellä että probabilistisella tavalla.

Esimerkkinä pituusmittaus viivaimella: järjestelmällinen virhe voi syntyä nollapisteen kalibroinnista, kun taas satunnainen virhe johtuu lukemien hajonnasta mittauskertojen välillä. Kokonaisvirhe kuvaa näiden virheiden yhteisvaikutusta, ja sen tunteminen on keskeistä mittaustulosten luotettavuuden arvioinnissa, kalibroinnissa ja tulosten raportoinnissa. See also: mittausvirhe, systemaattinen virhe, satunnainen virhe, epävarmuus.