Kohdesoluja

Kohdesoluja ovat solut, joita immuunijärjestelmä voi tunnistaa ja vastaanottaa hyökkäyksen kohteikseen. Usein kohdesoluiksi katsotaan virusinfektoituneet tai transformoituneet eli syöpäsolut sekä muut solut, jotka esittävät poikkeavia antigeeneja MHC I -molekyylien kautta.

Cytotoxic T -lymfosyytit (CD8+ T-solut) tunnistavat kohdesolujen pinnalla esitettyjä antigeenipeptidejä, jotka on esitetty MHC I -molekyyleillä. Kun CTL havaitsee kohdesolun, se käynnistää tappamisreaktion, jonka lopputuloksena on kohdesolun kuolema, tyypillisesti apoptoosin kautta. Tämän prosessin tehokkuutta säätelevät solujen T-solureseptorin sitoutuminen antigeeniin sekä sekundaariset signaalit, kuten kosteus- ja kohtalaiset kasvutekijät.

Luonnolliset tappajasolut (NK-solut) voivat myös tappaa kohdesoluja, erityisesti silloin, kun kohdesolujen MHC I -ilmentymä on alentunut tai puuttuu. Tällöin NK-solut tunnistavat “puuttuvan itse” -tilanteen ja lahjoittavat tappamisreaktion. NK- ja CTL-vasteet toimivat usein komplementaarisesti immuunipuolustuksessa.

Kohdesoluja käytetään myös tutkimuksessa tappokyvyn arvioimiseksi esimerkiksi 51Cr-vaihto- tai luminesenssi-pohjaisissa assaeissa. Klinisesti kohdesoluja hyödynnetään immunoterapiassa, kuten CAR-T-solujen kehityksessä, jossa potilaan immuunijärjestelmä suunnataan kohdesoluja vastaan. Kohdesolu-puhuttelu on keskeinen osa sekä perustoimintojen ymmärtämistä että kliinisiä sovelluksia syöpä- ja virusinfektiohoidoissa.