Koagulaatiohäiriö

Koagulaatiohäiriö viittaa tilaan, jossa veren hyytymisprosessi toimii epänormaalisti. Tämä voi johtaa joko liialliseen verenvuotoon (hypokoagulaatio) tai liialliseen hyytymiseen (hyperkoagulaatio), joka voi aiheuttaa veritulppia. Veren hyytyminen on monimutkainen prosessi, johon osallistuu useita proteiineja, joita kutsutaan hyytymistekijöiksi. Jos jokin näistä tekijöistä puuttuu tai ei toimi kunnolla, hyytymisjärjestelmä voi häiriintyä.

Yleisimpiä hypokoagulaation syitä ovat perinnölliset sairaudet, kuten hemofilia ja von Willebrandin tauti. Myös hankitut tilat, kuten vakava maksasairaus, tietyt lääkkeet (esimerkiksi antikoagulantit) ja K-vitamiinin puutos, voivat aiheuttaa verenvuotohäiriöitä. Oireita voivat olla helposti ilmenevät mustelmat, pitkittyneet vuodot haavoista, nenäverenvuodot ja nivelten tai lihasten verenvuodot.

Hyperkoagulaatioon, eli lisääntyneeseen veritulppariskiin, voivat vaikuttaa geneettiset tekijät, kuten leiden mutaatio, sekä hankitut tilat kuten tietyt syövät, raskaus ja pitkäaikainen liikkumattomuus. Nämä tilat voivat johtaa syviin laskimotukoksiin tai keuhkoembolioihin.

Koagulaatiohäiriöiden diagnosointi perustuu potilaan sairaushistoriaan, fyysiseen tutkimukseen sekä laboratoriotesteihin, jotka mittaavat hyytymisaikaa ja eri hyytymistekijöiden pitoisuuksia. Hoidon tavoitteena on estää verenvuoto tai veritulppien muodostuminen ja hallita taudin oireita. Tämä voi sisältää hyytymistekijäkorvaushoitoa, lääkitystä tai muita terapeuttisia toimenpiteitä.