Kilpirauhasyövät

Kilpirauhasyövät, eli kilpirauhaskasvaimet, ovat pahanlaatuisia kasvaimia, jotka saavat alkunsa kilpirauhasen soluista. Kilpirauhanen sijaitsee kaulan etuosassa ja sen tehtävänä on tuottaa kilpirauhashormoneja, jotka säätelevät aineenvaihduntaa. Vaikka kilpirauhassyövät ovat suhteellisen harvinaisia, niiden ilmaantuvuus on lisääntynyt.

Kilpirauhassyöpiä on useita eri tyyppejä, joista yleisimpiä ovat papillaarinen ja follikulaarinen karsinooma. Nämä ovat tyypiltään hyvin erilaistuneita ja ennusteeltaan yleensä hyvää. Harvinaisempiin ja aggressiivisempiin tyyppeihin kuuluvat medullaarinen ja anaplastinen karsinooma. Medullaarinen karsinooma liittyy usein perinnöllisiin oireyhtymiin.

Kilpirauhassyövän oireet ovat usein huomaamattomia alkuvaiheessa. Yleisin löydös on kyhmy kilpirauhasen alueella, joka voi olla kivuton. Joskus voi esiintyä äänen käheyttä, nielemisvaikeuksia tai suurentuneita kaulan imusolmukkeita.

Diagnoosi perustuu yleensä kaulan ultraäänitutkimukseen ja ohutneulabiopsiaan kyhmystä. Hormonitasojen mittaukset ja kuvantamistutkimukset voivat olla tarpeen lisätietojen saamiseksi.

Hoidon kulmakivenä on yleensä kilpirauhasen kirurginen poisto, joko osittain tai kokonaan. Tämän jälkeen potilas saa usein radioaktiivista jodia, joka tuhoaa mahdolliset jäljelle jääneet syöpäsolut. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita kilpirauhashormonilääkitystä estämään kasvaimen uusiutumista. Erityisesti aggressiivisemmissa tyypeissä voidaan harkita myös ulkoista sädehoitoa tai kohdennettuja lääkehoitoja. Kilpirauhassyövän ennuste on useimmiten hyvä, erityisesti hyvin erilaistuneissa muodoissa.