Kilpirauhasessa

Kilpirauhanen on pieni, perhosenmuotoinen umpirauhaskas, joka sijaitsee ihmisen kaulassa, henkitorven edessä. Se on osa umpirauhasten järjestelmää, joka tuottaa hormoneja, jotka säätelevät useita kehon toimintoja. Kilpirauhanen on vastuussa kilpirauhashormonien, tyroksiinin (T4) ja trijodityroniinin (T3) tuottamisesta. Nämä hormonit ovat välttämättömiä aineenvaihdunnan säätelyssä, mikä vaikuttaa muun muassa kehon lämpötilan ylläpitämiseen, sydämen sykkeen hallintaan ja ruoansulatukseen. Kilpirauhasen toimintaa säätelee aivolisäkkeestä erittyvä tyreotropiini eli TSH.

Kilpirauhasen vajaatoiminta, eli hypotyreoosi, ilmenee, kun kilpirauhanen ei tuota riittävästi kilpirauhashormoneja. Tämä voi johtaa hidastuneeseen aineenvaihduntaan, väsymykseen, painonnousuun ja kylmänarkuuteen. Kilpirauhasen liikatoiminta, eli hypertyreoosi, puolestaan tarkoittaa kilpirauhashormonien liiallista tuotantoa. Sen oireita ovat nopeutunut aineenvaihdunta, laihtuminen, sydämentykytys ja hermostuneisuus. Kilpirauhassairauksien yleisin syy on autoimmuunisairaus, kuten Hashimoton tyreoidiitti (vajaatoiminta) tai Basedowin tauti (liikatoiminta), jossa elimistön oma immuunijärjestelmä hyökkää kilpirauhasta vastaan. Myös jodi-puutos voi aiheuttaa kilpirauhasongelmia. Kilpirauhasen toimintaa voidaan tutkia verikokeilla, jotka mittaavat TSH- ja kilpirauhashormonitasoja. Hoito riippuu sairaudesta ja voi sisältää lääkitystä, kuten kilpirauhashormonin korvaushoitoa tai lääkkeitä, jotka vähentävät hormonien tuotantoa.