Kiillekivisiä

Kiillekivisiä ovat kivilajeja, joissa kvartsin (SiO2) määrä on huomattava ja kvartsista muodostuu sekä suuria kiteitä että laaja kvartsimuodostuma kivessä. Tällaiset kivet voivat olla peräisin sedimentaarisista, metamorfisista tai magmaisista prosesseista, ja kvartsin runsaus vaikuttaa sekä rakenteeseen että ulkonäköön.

Muodostuminen ja rakenne: Kvartsia esiintyy tyypillisesti hydrotermisissä ympäristöissä verinöissä ja pegmatiteissa suurina kiteitä. Sedimentaarisissa kivissä kvartsihiekka voi sementoitua kiillekiveksi. Metamorfisissa oloissa kvartsin rakenne voi muuttua ja muodostaa kiillekivisestä massaa tai kvartsikiteitä, kuten kvartsittia.

Ominaisuudet ja käyttö: Kvartsin kovuus on 7 Mohs-asteikolla; kiillekivisillä on usein lasimainen kiilto ja ne voivat olla läpikuultavia, maitomaisia tai värillisiä epäpuhtauksista riippuen. Käytössä kvartsia hyödynnetään muun muassa rakennus- ja koristekivissä, lasi- ja keramiikkateollisuudessa sekä jalokivinä, jos kvartsista muodostuu suuria puhtaita kiteitä (esimerkiksi ametisti, citriini).

Maantieteellinen levinneisyys ja merkitys: Kiillekivisiä esiintyy kaikkialla maailmassa eri geologisissa ympäristöissä. Ne voivat ilmetä sekä pienenä runsaana kvartsin verinöinä että suurina kvartsipitoisina massoina, mikä tekee niistä tärkeitä sekä geologisessa tutkimuksessa että teollisessa käytössä.