sedimentaarisista

Sedimentaariset kivet ovat kivilajeja, jotka muodostuvat sedimenttien kerrostumisesta ja kiinteytymisestä. Sedimentit syntyvät useista lähteistä, kuten pintahiekan ja soran kappaleiden kuljetuksesta ja hajoamisesta, biologisesta materiaalista sekä kemiallisesta saostumisesta veden suolojen tai mineraalien vaikutuksesta. Kerrostuminen ja tiivistyminen muuttavat irtonaiset sedimentit kiinteäksi kiviksi, ja prosessi tunnetaan litifikaationa.

Sedimentaariset kivet jaetaan kolmeen pääryhmään: detritisiin (raekiviksi) kiviin, jotka muodostuvat irtonaisista hiukkasista kuten hiekasta ja savesta; kemiallisiin kiviin, jotka syntyvät veden liuoksista saostuvien mineraalien tuloksena (esimerkiksi kalkkikivi, dolomiitti, kipsi ja suolaiset kivet); sekä biogeenisiin (orgaanisiin) kiviin, jotka muodostuvat eloperäisen materiaalin kertymästä, kuten kalkkikuorista, kivihiilestä ja turpeesta.

Ominaisuuksiltaan sedimentaariset kivet ovat usein kerrostuneita, mikä johtuu ajan mittaan sedimenttien kasaantumisesta. Niissä esiintyy tyypillisesti fossiileja ja erilaisia merkkejä muinaisista ympäristöistä, kuten matalista meri- tai joenuomalaisista elinympäristöistä sekä märkä- ja kuivumisyistä. Paikalliset olosuhteet voivat näkyä rakenteissa kuten kerrostumia, poikittaisia kerroksia tai ruhjoutuneita rakenteita sekä polvirakenteita.

Sedimentaariset kivet ovat tärkeitä sekä geologisessa tutkimuksessa että yhteiskunnallisessa kontekstissa: ne paljastavat menneitä ilmastoja ja elinympäristöjä, toimivat öljy-, kaasu- ja vesivarastojen kantajina sekä tarjoavat rakennus- ja kaivannaismateriaalia.