Kiertomerkintä

Kiertomerkintä on suomalainen termi, jolla viitataan erilaisiin merkintöihin tai symboleihin, jotka kuvatuttavat kiertoa, kiertokulkua tai kiertäviä elementtejä. Koska se ei viittaa yhteen vakiintuneeseen merkintätyyppiin, sen tarkka merkitys riippuu kontekstista ja alasta.

Sanan muodostus viittaa kiertoon ja merkintään: kierto tarkoittaa ympyröivää liikettä tai toistuvaa prosessia, ja merkintä tarkoittaa kuvaavaa tai löytöä helpottavaa symbolia tai merkkiä. Tämän vuoksi kiertomerkintä on yleistermi, jota käytetään kuvaamaan erilaisia kiertoa havainnollistavia merkintöjä, ei yhtä yksittäistä standardoitua symbolia.

Käyttöalueet vaihtelevat erilaisten teknisten ja suunnitteluun liittyvien ympäristöjen mukaan. Diagrammitaiteessa ja teknisessä piirtämisessä kiertomerkintä voi viitata merkintään, joka osoittaa kiertoprosessin tai suljetun kierroksen suunnan ja yhteyden. Kartografiassa vastaava käsite voi liittyä reittejä kuvaaviin tai kiertoa ilmentäviin symboli- ja nuolimerkintöihin, jotka havainnollistavat kulku- tai kiertotapoja kartalla.

Koska kiertomerkintä on monitulkintainen käsite, sen tarkka käyttö ja merkitys on sovittava kunkin alan ja käytännön tekijöiden kanssa. Helsinkiläinen tehtävä tai tietty julkaisu saattaa määritellä sen sisällön eri tavoin, mikä korostaa termin kontekstisidonnaisuutta.

Lisäksi kiertomerkintä liittyy yleiseen ideaan kiertokulun ja syklisten prosessien visuaalisesta esittämisestä, mikä tekee siitä hyödyllisen käsitteen teknisessä viestinnässä, joskin sen tarkka muoto vaihtelee.