Keskeytymisen

Keskeytyminen tarkoittaa toiminnan tai tapahtuman jatkuvuuden tilapäistä katkeamista. Se voi olla suunniteltua tai arvaamatonta, ja sen vaikutukset riippuvat kontekstista, kestosta sekä siitä, miten hyvin järjestelmät ja ihmiset on valmisteltu katkoksen varalta. Keskeytyminen on keskeinen käsite eri aloilla, kuten työn organisoinnissa, koulutuksessa, viestinnässä ja teknologian käytössä.

Keskeytyminen voidaan luokitella usealla tavalla. Suunnitellut keskeytykset johtuvat esimerkiksi huollosta, päivityksistä tai aikataulutetusta tauosta. Yllättävät keskeytykset syntyvät laitevian, yhteyskatkosten tai muiden odottamattomien tapahtumien seurauksena. Lisäksi voidaan puhua teknisistä, inhimillisistä ja organisatorisista syistä johtuvista keskeytyksistä sekä lyhytaikaisista että pitkäkestoisista.

Vaikutukset vaihtelevat: tuottavuuden heikkenemistä, tiedon menetyksiä, turvallisuusriskejä sekä suorituksen epätyydyttävää laatua. Keskeytykset voivat myös rasittaa ihmisten tarkkaavaisuutta ja jaksamista, erityisesti nopeasti jatkuvien tehtävien kontekstissa.

Keskeytyksiä voidaan hallita ja niihin voidaan varautua useilla keinoilla: suunnittelemalla säännöllisiä taukoja, käyttämällä varajärjestelmiä ja toipumispalveluita, parantamalla valvontaa ja viestintää sekä kehittämällä käyttöliittymiä ja prosesseja, jotka minimoivat keskeytysten keston ja vaikutukset. Strategioihin kuuluu myös selkeät palautusproseduurit ja koulutus ihmisille toimimisesta katkoksen aikana.

Esimerkkejä keskeytymisistä ovat tietoliikenneverkon katkot, sähkökatkokset, ohjelmistopäivitykset sekä tuotannon ja tapahtumien keskeytykset. Mittauksessa keskeytyminen arvioidaan keston, taajuuden ja vaikutuksen perusteella; keskeytysten hallinta tähtää järjestelmän luotettavuuden parantamiseen, huomioiden sekä tekniset että inhimilliset tekijät.