Kerrottuina

Kerrottuina on suomenkielinen kieliopillinen termi, jota käytetään kuvaamaan narratiivista muotoa tai ilmaisukeinoa, jossa tieto esitetään toisten kertomana sen sijaan, että se olisi kirjaimellisesti havaittu tai koettu kirjoittajan omasta todistuksesta. Termi muodostuu verbin kertoa juurta, past participle -ttu ja -ina-päätettä, joka antaa merkityksen “told” tai “recited” ja toimittaa sen adjektiivina tai adverbiaalina.

Käyttöalueiltaan kerrottuina esiintyy erityisesti tutkimuksellisessa ja kirjallisessa kontekstissa, kuten etnografisessa, folkloristisessa ja journalistisessa tekstuaalissa sekä historiallisissa selostuksissa. Siinä korostetaan, että esitetty tieto on peräisin toisten kertomuksista tai lähteiden välityksellä ja että kertomuksen sisältö ei välttämättä vastaa suoraan tekijän omaa havainnointia. Näin kerrottuina-merkintä toimii keinona osoittaa toisen käden informaation luotettavuuden tai sen luonteen.

Grammatilta kerrottuina toimii enimmäkseen adverbiaalina tai osana lauseenjäsennystä, eikä se itsessään ole taipuva verbi, vaan non-fiktiivinen, kuvaileva muoto. Se voi esiintyä yhdessä lauseyhteyksissä, joissa halutaan erottaa suoran kokemuksen ja toisen kertoman väliset rajat, tai korostaa kertomuksen lähteeseen viittaavaa luonnetta.

Kerrottuina liittyy lähemmin käsitteisiin kuten epäformaalinen kertomus, tutkielmissa käytetty raportoitava puhe ja suullinen perinnekirjoitus. Se on työkalu, jolla voidaan jäsentää ja merkitä toisen kertomaa materiaalia vastaanotetuksi teoksessa.