Kemoterapialla

Kemoterapialla tarkoitetaan syövän hoitoa, jossa käytetään solunsalpaavia lääkkeitä. Nämä aineet vaikuttavat solujen jakautumiseen ja voivat aiheuttaa solukuolemaa, erityisesti nopeasti jakaantuviin syöpäsoluihin. Lääkkeet voivat toimia eri tavoin: vahingoittaa solujen DNA:ta, estää jakautumista tai häiritä solujen aineenvaihduntaa. Vaikutus kertoo usein sekä syöpäsoluihin että terveisiin soluihin, mikä näkyy hoidon sivuvaikutuksina.

Käyttö ja toteutus: Kemoterapia voidaan antaa systeemisesti suonensisäisesti tai suun kautta, ja joissain tapauksissa paikallisesti (esimerkiksi intraperitoneaalinen tai intraarteriaalinen kemoterapia). Hoidoissa käytetään usein usean lääkkeen yhdistelmää, ja ne jaetaan jaksoihin, joiden välissä on lepoa. Hoitoa voidaan käyttää adjuvanttina leikkauksen jälkeen, neoadjuvanttina ennen leikkausta tai palliatiivisesti oireiden lievittämiseksi. Hoitosuunnitelma räätälöidään potilaan yleiskunnon, terveiden elinjärjestelmien tilan ja syövän tyypin mukaan.

Sivuvaikutukset ja seuranta: Yleisimpiä ovat pahoinvointi, oksentelu, ruokahaluttomuus, hiustenlähtö, limakalvojen tulehdukset ja väsymys. Myelosuppressio voi johtaa neutropeniaan ja anemiaan, mikä lisää infektioiden ja vuotojen riskiä. Muita haittoja voivat olla sydän-, munuais- tai hermostovauriot riippuen käytetyistä lääkkeistä. Haittojen ehkäisy ja hoito sisältävät antiemeettejä, kasvutekijöitä ja tukitoimia sekä säännöllisen verenkuvan ja elintoimintojen seurannan. Kehitys kemoterapiassa hakee parempaa tehon ja pienemmän toksisuuden välistä tasapainoa sekä entistä tarkempia ja kohdennetumpia yhdistelmähoitoja.