Kehysratkaisun

Kehysratkaisu on termi, jota käytetään erityisesti julkisen hallinnon, kuntien ja suurten hankkeiden yhteydessä. Se tarkoittaa päätöstä tai dokumenttia, joka määrittelee hankkeen tai ohjelman yleisen kehyksen: tavoitteet, laajuuden, aikataulun, käytettävät resurssit sekä keskeiset periaatteet ja rajoitteet. Kehysratkaisun tarkoituksena on luoda yhteinen ymmärrys siitä, mihin ollaan menossa ja miten päätöksentoa, hankintoja ja seurantaa tullaan ohjaamaan.

Kehysratkaisun keskeisiä ominaisuuksia ovat, ettei se ole toteutus- tai yksityiskohtainen suunnitelma, vaan sen tehtävänä on tarjota puitteet seuraaville suunnitelmille ja hankkeille. Se voi sisältää riskien kartoituksen, kriittiset menestystekijät sekä arviointi- ja päätöksentekokriteerit. Kehysratkaisuun sisältyy usein myös periaatteita, vastuista ja menettelytavoista, jotka ohjaavat jatkotoimia.

Kehysratkaisun sisällön tyypillisiä kohtia ovat tavoitteet ja mittarit, laajuus ja rajaukset, aikataulu ja käytettävissä olevat resurssit, budjetti, hallinto- ja toteutusmalli sekä menettelyt hankintojen ja valintojen suorittamiseksi. Prosessi kehyksen laadinnassa vaihtelee organisaation mukaan, mutta siihen kuuluu yleensä sidosryhmien kuuleminen, viranomaisten hyväksyntä sekä ohjaus- ja seurantamekanismien määrittäminen.

Käytännössä kehysratkaisua käytetään ennen yksityiskohtaisten suunnitelmien laatimista ja se voi toimia viite- ja hyväksyntätyökaluna hankkeissa, ohjelmissa sekä rakennus- ja kaavaprosesseissa. Sen laajempi merkitys on riskien hallinta ja yhteisten tavoitteiden todentaminen sekä toimijoiden vastuiden selkeyttäminen. Termi on erityisesti suomalaisessa julkisessa hallinnossa yleisesti käytössä.