Kaukolämpöverkko

Kaukolämpöverkko on kaukolämpöä kotitalouksille ja palveluille toimittava lämmitysverkko. Keskitetystä lämmöntuotannosta tuotettu lämpö siirretään verkoston eristettyjen putkien kautta rakennuksiin, joissa se vaihtuu rakennusten lämmitysjärjestelmiin. Verkon toimintaperiaate on suljettu kierto: lämmin vesi kiertää verkostossa ja palaava vesi kiertää takaisin lämmöntuotantoon.

Verkko koostuu pää- ja jakeluputkista, eristetystä putkistosta sekä kohdekohtaisista lämpöasemista rakennusten kiinteistöliittymissä. Lämpötuotantolaitokset voivat olla CHP-laitoksia, bioenergiaa, jätelämpöä tai perinteisiä polttoaineita käyttävää tuotantoa. Lämpöasemissa rakennusten lämmitysjärjestelmät liitetään keskitettyyn verkkoon ja mitataan kulutus lämmönmittareilla. Verkon suunnittelussa huomioidaan huippukuormitus sekä eri vuodenajat.

Toimintaperiaate on yksinkertainen: lämpö tuotetaan keskitetysti ja siirretään suurta kuormitusta varten verkoston kautta. Lämmin vesi kiertää putkistoa ja lämmittää rakennusten lämmitysjärjestelmät lämpötilojen ja paineiden avulla. Rakennusten yhteydessä olevat mittaus- ja säätöjärjestelmät seuraavat kulutusta ja säätävät lämmönjaon sen mukaan.

Ympäristövaikutukset riippuvat käytetystä energianlähteestä. Kun verkko käyttää biopohjaista, jätelämpöä tai CHP-teknologiaa, se voi vähentää hiilidioksidipäästöjä verrattuna yksittäisiin polttoaineisiin kuten öljyyn. Kaukolämpö mahdollistaa suurten kiinteistöjen lämmityksen energiatehokkaammin kuin pienemmät, yksittäiset järjestelmät.

Suomessa kaukolämpö on yleistä suurissa kaupungeissa ja osa kunnallisten sekä yksityisten energiayhtiöiden verkkoa. Verkon kehittämiselle pyritään lisäämään uusiutuvan energian osuutta sekä parantamaan energiatehokkuutta ja luotettavuutta.