Kasvuviiveet

Kasvuviiveet ovat kasvun hidastumista suhteessa odotettuun kasvukäyrään. Ne esiintyvät yleisesti viljelykasveissa, puille ja koristekasveille, mutta ilmiö voidaan nähdä myös muissa kasviperäisissä ympäristöissä. Kasvuviiveet voivat vaikuttaa sekä yksittäisiin kasveihin että koko kulttuurikasvustoon, ja niillä on usein taloudellisia sekä visuaalisia vaikutuksia.

Syitä kasvuviiveisiin ovat sekä ympäristötekijät että kasvin sisäiset tekijät. Abiottiset tekijät kuten kuivuus, veden puute tai liikakosteus, ravinteiden puute tai epätasainen ravinnesaatavuus, suolan aiheuttama stressi, sekä valon määrä ja laatu sekä lämpötilan vaihtelut voivat hidastaa kasvua. Biottiset tekijät kuten taudit ja tuholaiset sekä kilpailu naapurikasvien kanssa voivat myös aiheuttaa viiveitä. Geneettinen tausta ja hormonaaliset epätasapainot sekä kehitysvaiheet, kuten lepo- tai kylmäaika, vaikuttavat kasvun nopeuteen.

Seuranta ja tunnusmerkit perustuvat kasvuasteen muutoskatselmointiin. Kasvuviiveet ilmenevät esimerkiksi kasvun pysähtymisenä tai hidastumisena ajankohdilla, joina normaalisti olisi odotettavissa nopeaa kasvua. Mittauksia tehdään pituudesta, biomassa- ja lehtialan muutoksista sekä kasvukäyristä, ja vertailukohteina käytetään referenssiarvoja tai kontrolliryhmiä.

Hallinta ja ehkäisy keskittyvät perusolosuhteiden optimointiin: tasainen vedensaanti, oikea-aikainen ja riittävä ravinteistus, riittävä valon saanti sekä lämpötilan ja ilmanlaadun hallinta. Stressin vähentäminen, taudin- ja tuholaistorjunta sekä viljelykasvin valinta ja kiertojen optimointi voivat parantaa kasvua. Joissain tilanteissa voidaan harkita kasvun säätelijöiden käyttöä ohjeiden mukaan.