Kasvikuiduja

Kasvikuiduja ovat luonnolliset kuidut, joita saadaan kasvikunnasta. Ne ovat uusiutuvia ja biologisesti hajoavia. Niiden koostumus määräytyy pääasiassa celluloseistä sekä pienemmistä määristä hemicelluloosia ja ligniiniä, ja joissakin kuitutyypeissä voi olla pektinejä ja muita kasviperäisiä komponentteja. Kuitujen ominaisuudet vaihtelevat suuresti lähteestä ja käsittelystä riippuen, mikä vaikuttaa lujuuteen, joustavuuteen ja kosteudenkestävyyteen.

Yleisimmät kasvikuitujen lähteet ja ryhmät ovat bastikuidut ja siemenkuidut. Bastikuituja saadaan pellavasta, hamppusta, juutista ja ramieista; siemenkuituja ovat muun muassa puuvilla ja kapok. Muita käytettyjä kasvikuituja ovat sisal, abaka ja bambu. Kuitujen erottaminen ja puhdistaminen tapahtuu retting-, mekaanisten tai kemiallisten menetelmien yhdistelmillä, riippuen kuitutyypistä.

Käyttökohteet ovat laajat: ne toimivat raaka-aineina tekstiileissä, paperissa ja kartongissa sekä erikoismuotoisissa komposiittimateriaaleissa, joissa kasvikuidut toimivat vahvikkeina. Puuvilla on tärkein siemenkuitu tekstiiliteollisuudessa, kun taas bastikuidut tarjoavat erityistä kestävyyttä ja ilmavuutta. Kasvikuituja käytetään myös ravitsemuksellisessa yhteydessä osana ruokavalion kuitua, mikä edistää ruoansulatusta ja tasapainoista ruokavaliota.

ympäristövaikutuksiltaan kasvikuidut ovat usein parempi vaihtoehto fossiilisia kuituja vastaan, koska ne ovat uusiutuvia ja biohajoavia. Kuitenkin niiden tuotanto vaatii vettä ja maatalousresursseja, ja kestävyyteen vaikuttavat viljelymenetelmät sekä jalostusprosessit.