Kasvihuoneviljely

Kasvihuoneviljely tarkoittaa kasviperäisten kasvien tuotantoa suojatussa tilassa, kuten lasikasvihuoneissa tai polykarbonaattirakenteisissa kasvihuoneissa. Tavoitteena on kontrolloida mikroilmastoa – lämpötilaa, ilmankosteutta, CO2-tasoa ja valaistusta – mahdollistamalla pidemmän kasvukauden ja ennustettavamman sadon.

Rakenteet voivat olla lasia tai polykarbonaattia. Rakentamiskustannukset voivat olla korkeat, mutta pitkällä aikavälillä säästöjä syntyy parempana satoaikatauluna sekä resurssien optimoimisena.

Viljelyn päämenetelmät ovat multaviljely (maa- tai substraattiviljely) sekä vesiviljely (hydroponia). Substraattijärjestelmissä käytetään kasvualustoja kuten kookoskuitua, perliittiä tai rockwoolia. Vesiviljelyssä ravinteet ovat suoraan juurille, mikä usein nopeuttaa kasvua. Valaisu ja CO2-lisä voivat parantaa satoa, erityisesti hämärissä oloissa.

Kasvihuone mahdollistaa ympäri vuoden tuotannon sekä paremman riskienhallinnan säätilojen suhteen. Tyypillisiä viljeltäviä lajeja ovat tomaatti, kurkku, paprika, salaatti, yrtit sekä joitakin marjoja.

Haasteina ovat energian kustannukset, investointitarve ja riskit taudeille sekä tuholaisille. Kestävyysnäkökohdat korostavat energiansäästöä, uusiutuvien energialähteiden käyttöä, veden kierrätystä ja ympäristöystävällistä lannoitusta. IPM-lähtöiset torjuntatoimet, sensorointi ja automaatio kehittyvät jatkuvasti, parantaen sekä tuottavuutta että ympäristöystävällisyyttä.