Karstikivikorostumien

Karstikivikorostumien ovat karstin prosessien tuloksena syntyneitä kivimuodostumia, joita esiintyy pääasiassa liukoisten karbonaattiliuskivilajien, kuten kalkkikiven ja dolomiitin, alueilla. Ne muodostuvat, kun veden liuottaa kivilajeja hiilidioksidin vaikutuksesta pitkiä aikoja, jolloin syntyy maanalaista ja maanpäällistä karstigomaisuutta. Prosessi luo sekä pintamaisia rakenteita että laajoja luola- ja vesireitistöjä.

Maastossa karstikivikorostumien ilmentymiä ovat dolinit eli sinkhole-allaset, karrenpinnat sekä polje-tyyppiset tasangot. Maan alla kehittyvät laajat luolaverkostot, joissa kulkee veden ja liuenneiden aineiden virta, sekä maanalaiset joet. Kalkkikiven sisällä muodostuu speleoteemisiä rakenteita, kuten stalaktiitteja, stalagmitteja ja kalkkikiviputouksia, jotka syntyvät veden pisaroiden mittailemattomasta laskutuksesta.

Hydrogeologisesti karstialueet ovat korkean suojan ja nopean veden siirron vyöhykkeitä: pohjavesi voi reagoida nopeasti säätilojen ja maankäytön muutoksiin, ja sama vesistö voi kattavasti täyttyä tai tyhjentyä. Karstimaastot tarjoavat usein suuria vesivarastoja, mutta ne ovat alttiita pilaantumiselle ja maankäytön muutoksille.

Biologisesti karstikivikorostumat muodostavat ainutlaatuisia elinympäristöjä, joissa luolien pimeässä elävät lajit sekä mikrobiyhteisöt sopeutuvat karuihin ja varjoisiin oloihin. Ihmisille karstialueet merkitsevät sekä vedenlähteitä että matkailu- ja kiinteistöarvoja; ne ovat myös alttiita danger-senttiä kuten yllättävät laskuvaara ja kuilujen sortumat.

Globaali jakauma kattaa carbonate-maalajien alueet, ja tunnettuja esimerkkejä ovat Slovenian Kras, Dinaric Karst Balkanilla, Meksikon Yucatán, Yhdysvaltain Mammoth Cave sekä Vietnamin Phong Nha-Ke Bangin karstialue.