Karboksilaattien

Karboksilaatit ovat karboksihappojen deprotonoituneita muotoja sekä näiden suoloja. Karboksihappojen happomuuuto hajoaa vety ionin poistuttua, jolloin muodostuu karboksilaatti-ioni (R-COO−). Tämä ioni voi esiintyä yksittäisenä aniona ja kytkeytyä erilaisiin kationeihin muodostaen suoloja, kuten natrium- tai kaliumsalvat, sekä ammonium-ioneja. Karboksilaatti-ioni on resonanssisesti stabiloitu, mikä antaa sille suhteellisen vakaan ja usein pienen reaktiivisuuden.

Karboksilaatit muodostuvat useimmiten, kun karboksyylihappoja neutraloidaan emäksellä tai kun rasvojen rasvahapot saponifioidaan. Biokemiallisesti ne ovat tärkeitä osatekijöitä useissa metabolisissa prosesseissa ja luonnollisissa aineenvaihdunnan reiteissä. Vesi-olomuodossa karboksilaatit toimivat suhteellisen heikkoina emäksinä ja ne reagoivat sekä happojen että metallien kanssa helposti.

Karboksilaateilla on laaja kirjo sovelluksia. Yleisimmät esimerkit ovat formiatti (HCOO−), asetaatti (CH3COO−) ja propionaatti (CH3CH2COO−). Niitä käytetään buffering-aineina (esimerkiksi asetaattipuskuri), elintarvikkeissa säilöntäaineina ja leivonto- sekä elintarviketeollisuudessa. Nekä toimivat myös ligandeina koordinointiyhdisteissä metallien kanssa, ja niiden suolat ovat keskeisiä monissa teollisissa prosesseissa sekä pesuaineissa ja saippuoissa. Vastuullinen käyttö huomioi ympäristövaikutukset ja turvallisuuslainsäädännön.