Kapselointi

Kapselointi tarkoittaa aineen tai ilmiön ympäröimistä suojakerroksella tai kapselilla, jolloin sen ominaisuuksia voidaan kontrolloida, suojata ympäristövaikutuksilta ja hallita sen vuorovaikutuksia muiden komponenttien kanssa. Termiä käytetään sekä teknisissä että tieteellisissä yhteyksissä ja se kattaa sekä fyysiset kapselit että ohjelmallisen rakenteen kapseloinnin.

Tietotekniikassa kapselointi (encapsulation) viittaa ohjelmoinnissa siihen, että data ja siihen liittyvät toiminnot kiedotaan yhteen olioon. Tämä piilottaa sisäisen tilan ulkopuoliselta pääsyn kautta rajapinnat ja julkiset metodit, mikä lisää modulaarisuutta, helpottaa ylläpitoa ja mahdollistaa tiedon turvallisen käsittelyn.

Fyysisessä ja farmaseuttisessa kapseloinnissa aktiivinen aines ympäröidään suojakerroksella. Tällöin aine suojataan ympäristön vaikutuksilta, hallitaan vapautumista tai muunnetaan hajuttomaksi tai säilyvyyttä parantavaksi. Yleisimmät kapselointimenetelmät ovat spray-kuivaus, koaveraatio ja emulsiopohjaiset sekä liuostekniikat. Käytettäviä materiaaleja ovat alginaatit, kitosaani, polymeerit sekä lipidirakenteet.

Käyttöalueita ovat lääke- ja nutraceutical-tuotteet, elintarvikkeet ja kosmetiikka, joissa kapselointi parantaa stabiilisuutta, peittää makua ja mahdollistaa hallitun vapautumisen tai kohdentamisen. Edut ovat suojattu hajoaminen, parempi vakaus ja kontrolloitu vapautuminen; haasteet liittyvät kustannuksiin, valmistusasteikkohin ja mahdollisiin vaikutuksiin elimistössä tai ympäristössä.

Kapselointi on laaja käsite, jolla on merkittäviä sovelluksia sekä teoreettisessa että käytännön kontekstissa.