Kapasitanssimittari

Kapasitanssimittari on mittauslaite, jolla mitataan kapasitanssia, eli C-arvoa, erilaisten kondensaattorien sekä muiden dielektristen elementtien ominaisuutta. Se on yleiskäyttöinen työkalu elektroniikan suunnittelussa, korjauksessa ja laadunvalvonnassa. Kapasitanssimittareja löytyy sekä käsikäyttöisiä että benchtop-tyyppisiä malleja; osa laitteista on pelkkiä kapasitianssimittareita, osa taas LCR-mittareita, jotka voivat mitata myös induktanssia (L) ja vastusta (R).

Toimintaperiaate perustuu usein mittaukseen impedanssin ja vaiheen avulla. Lämpimästi käytetyillä taajuuksilla (noin 1 kHz–100 kHz) laite syöttää testijännitteen ja mittaa jännite- ja virta-arvot sekä näiden vaihe-eron. Siten Z = V/I ja kapasiteetti voidaan johtaa mittaustuloksista, usein C = 1/(ω·|Z_C|) tai vastaavan avulla, jolloin mittari erottelutilanteessa antaa C-arvon. Monissa digitaalisissa malleissa suoritetaan automaattinen nollaus ja taajuusvalinta, jolla parannetaan tarkkuutta eri komponentteille. Hyödyllisiä on myös se, että LCR-mittarit voivat tarjota sekä matala- että korkean kapasiteetin mittauksia.

Käyttökohteita ovat kondensaattorien laadunvarmistus, komponenttien sovitettavuuden tarkastus, dielektrisen materiaalin ominaisuuksien tutkiminen sekä elektroniikkalaitteiden vianmääritys. Mittaustulos voi vaihdella taajuuden, testijännitteestä ja lämpötilan mukaan, erityisesti suurikapasitanssisten elektrolyyttikondensaattorien tai polarisoitujen komponenttien kanssa.

Valinnassa huomioidaan mittausalue (pF–µF), tarkkuus, taajuusasetukset sekä haluttu LCR-ominaisuus. Kapasitanssimittare on keskeinen työkalu elektronisessa kunnossapito- ja suunnittelutyössä.