Kansanrunoudessa
Kansanrunoudessa on kyse suomalaisen kansan suullisesti välitetyn runouden perinteestä sekä siitä tutkimuksesta, jolla tätä perinnettä kartoitetaan. Termi viittaa sekä itse perinteen sisältöön että tutkimuksen kohteena olevaan ilmiöön. Kansanrunous kattaa eeppiset runot ja pitkät tarinalliset laulut, arvoitukset, sananlaskut sekä rituaaliset ja paljon muuta, kaikki sellaisia tekstejä, joita on perinteisesti esitetty suullisesti ennen kuin ne tallennettiin kirjalliseen muotoon. Kansanrunoudessa esiintyvät muodot ja teemat heijastavat yhteisöjen elämää, arvoja ja identiteettiä.
Historian valossa kansanrunous nousi 1800-luvulla osaksi suomalaista kansallisromantiikkaa. Keruukampanjat, joista merkittävimpiä olivat Elias Lönnrotin Kalevalan ja
Kansanrunoudessa korostuvat toisto, formulaatio ja kuvakielikuvat, jotka mahdollistavat muistamisen ja välittämisen. Alueittaiset variantit tarjoavat tietoa yhteisöjen