Kalvopankkimenetelmillä

Kalvopankkimenetelmillä viittaa teknisiin ratkaisuihin, joissa hyödynnetään kalvoja erottamaan tai käsittelemään aineita. Näitä menetelmiä käytetään laajasti teollisuudessa, lääketieteessä ja ympäristötekniikassa. Kalvojen toiminta perustuu niiden kykyyn valikoivasti päästää läpi tiettyjä molekyylejä tai ioneja samalla kun ne estävät toisten kulun. Tämä selektiivisyys saavutetaan kalvon materiaalin ja rakenteen avulla.

Yleisiä kalvopankkimenetelmien sovelluksia ovat vedenpuhdistus, kuten käänteisosmoosi suolan poistamiseksi merivedestä tai epäpuhtauksien suodattamiseksi jätevedestä. Lääketieteessä kalvoja käytetään esimerkiksi dialyysissä, jossa ne poistavat kuona-aineita verestä, tai lääkeaineiden annostelussa. Elintarviketeollisuudessa kalvotekniikkaa hyödynnetään maidon proteiinien erottamisessa tai mehujen kirkastamisessa.

Menetelmät voidaan jakaa karkeasti kahteen pääryhmään: paineohjattuihin ja pitoisuusohjattuihin prosesseihin. Paineohjatuissa menetelmissä, kuten ultra- ja nanofiltraatiossa sekä käänteisosmoosissa, paine-ero ajaa aineita kalvon läpi. Pitoisuusohjatuissa prosesseissa, kuten kaasujen erottamisessa tai pervaporaatiossa, aineiden pitoisuusero kalvon eri puolilla saa aikaan siirtymisen. Kalvopankkimenetelmien tehokkuus ja valikoivuus riippuvat olennaisesti käytetystä kalvotyypistä ja prosessiolosuhteista.