Kaivosalueet

Kaivosalueet ovat maantieteellisiä alueita, joilla harjoitetaan mineralien etsintää ja kaivostoimintaa. Ne voivat olla tilapäisiä tai pysyviä, suuria tai pieniä, ja niiden rajat sekä lupapolitiikka määräytyvät paikallisen lainsäädännön mukaan.

Kaivosalueisiin kuuluu malmiesiintymä sekä siihen liittyvät rakenteet ja toiminnot: louhokset tai syvät kaivannot, maa- ja kiventäyttö, rikastuslaitokset, jätepenkereet, vesienkäsittely ja jätteenkäsittelylaitteet, sekä tiestöt, raideyhteydet ja työ- sekä asuinrakennukset.

Sääntely: Toiminta edellyttää lupia ja ympäristö- ja maankäyttöselvityksiä. Ennen kaivostoiminnan aloittamista suoritetaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja laaditaan rekisteröity suunnitelma lopettamisesta (loppuunkäytön suunnitelma). Liittyy kulttuuriperintö, luonto- ja vesistöviranomaisten määräykset.

Toiminta voi sisältää tutkimuksen, kehittämisen, louhinnan, rikastamisen ja kuljetukset sekä jalostuksen. Turvallisuus, työsuojelu ja ympäristönhallinta ovat keskeisiä.

Ympäristö: kaivosalueet voivat vaikuttaa vesistöihin, maaperään, maisemaan sekä biotooppeihin. Jätepenkereitä ja päästöjä valvotaan ja jälkikäyttö- ja palautusrakenteita suunnitellaan etukäteen.

Historia ja talous: Useat kaivosalueet ovat oblikteita teollisuusperintöalueita ja voivat toimia museo-, tutkimus- tai matkailukohteina sekä tuottaa taloudellista arvoa alueille.