Kaasugeneraattorien

Kaasugeneraattori, tunnetaan myös nimellä kaasutin, on laite, joka muuntaa kiinteän polttoaineen, kuten puun, hiilen tai muun orgaanisen materiaalin, kaasumaiseksi polttoaineeksi, jota kutsutaan synteesikaasuksi (syngas). Tämä prosessi tapahtuu korkeassa lämpötilassa ja rajallisessa hapen ja/tai höyryn määrässä. Syngas koostuu pääasiassa hiilimonoksidista (CO), vedystä (H2) ja pienemmistä määristä metaania (CH4) ja typpeä (N2).

Kaasutusprosessissa polttoaine käy läpi useita vaiheita, mukaan lukien kuivaus, pyrolyysi, palaminen ja pelkistys. Kuivauksessa poistetaan kosteus polttoaineesta. Pyrolyysissä polttoainetta kuumennetaan ilman läsnäollessa, jolloin se hajoaa kaasuiksi, nesteiksi ja kiinteäksi hiileksi. Palamisessa osa polttoaineesta reagoi hapen kanssa tuottaen lämpöä. Pelkistysvaiheessa kuuma hiilidioksidi ja vesi reagoivat muodostaen enemmän hiilimonoksidia ja vetyä.

Syntynyt synteesikaasu voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Sitä voidaan polttaa suoraan lämmöntuotantoon tai sähköntuotantoon kaasuturbiinissa tai polttomoottorissa. Synteesikaasua voidaan myös jalostaa edelleen erilaisiksi kemikaaleiksi, kuten metanoliksi tai ammoniakiksi, tai muuntaa nestemäisiksi polttoaineiksi Fischer-Tropsch-prosessin avulla.

Kaasugeneraattoreita on käytetty historiallisesti ajoneuvojen polttoaineena, erityisesti toisen maailmansodan aikana, jolloin nestemäisten polttoaineiden saanti oli rajoitettua. Nykyään niitä käytetään yhä enemmän uusiutuvan energian tuotannossa biomassasta ja muista jäteaineista. Ne tarjoavat tavan hyödyntää orgaanista jätettä energiaksi ja vähentää samalla riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.