Jälkeläissolu

Jälkeläissolu, tai daughter cell, onsolun jakautumisen tuloksena syntynyt solu. Se on peräikaulun solun jakautumisprosessin lopputulos ja voi olla identtinen tai harvoin genetically erilaistunut riippuen jakautumistavasta. Jälkeläissoluja syntyy sekä yksisoluisissa että monisoluisissa organismissa, ja niiden tehtävä vaihtelee kasvusta uusiokäyttöön ja kehitysprosessiin.

Mitosisessa ja monenkertaistunut jakautumistilanteessa yhdestä vanhemmasta solusta muodostuu kaksi geneettisesti identtistä jälkeläissolua. Tämä tapahtuu useimmiten kasvun, kudosten korjaantumisen ja solujen kierron aikana. Bakteerit ja jotkut arkeonit voivat muodostaa jälkeläissoluja jakautumalla binäärisen fissiossa, jolloin syntyy kaksi identtistä perimältään solua.

Meioosissa yhdestä diploidisesta vanhemmasta solusta kehittyy yleensä neljä haploidista jälkeläissolua, jotka voivat olla geneettisesti erilaisia. Tämä on tärkeää sukusolujen muodostuksessa ja periytyvyydessä, ja sen seurauksena jälkeläissoluilla voi olla erilaisia fenotyyppejä.

Rooli kehityksessä ja kudosten ylläpidossa on monipuolinen. Jälkeläissoluja syntyy jatkuvasti kudosten uusiutumisen ja kasvuun tarvittavien solujen määrän ylläpitämiseksi. Sukupolvien välisessä kehityksessä kantasolut tuottavat sekä itsensä uusiavia jälkeläissoluja että erilaistuneita solulinjoja, mikä mahdollistaa kudosten kehityksen ja korjauksen. Jälkeläissolu-nimitys viittaa yleisesti solun asemaan solujonossa tai linjalla, ja sitä käytetään sekä tutkimuksessa että opetuksessa solujen systeemien ymmärtämiseksi.