Juurtilastollinen

Juurtilastollinen on tilastollinen menetelmä, joka perustuu havaintojen järjestämiseen luokkiin tai luokitusryhmiin (luokittain) ja niiden keskiarvojen tai muiden tilastollisten tunnuslukujen vertailuun. Menetelmä on erityisen hyödyllinen, kun tutkitaan suuria, heterogeenisia aineistoja, joissa yksittäisten havaintojen väliset erot ovat suuria. Juurtilastollisuutta käytetään usein tilastollisessa tutkimuksessa, esimerkiksi luokkakoe- tai ryhmävertailuissa, kuten ANOVA:ssa (analyysi varianssista).

Menetelmän periaate perustuu siihen, että havainnot jaetaan luokkiin, joiden sisällä oletetaan olevan pieniä vaihteluita, mutta joiden välillä on merkittäviä eroja. Esimerkiksi, jos tutkitaan oppilaiden suorituskykyä eri oppitunneilla, voidaan tunnit jaa luokkiin (esimerkiksi matematiikka, kieli, luonnontieteet) ja vertailla niiden keskiarvoja. Tällöin luokkien sisäinen vaihtelu (eli oppilaiden suorituskyvyn vaihtelu samalla tunnilla) on pienempi kuin luokkien väliset erot (esimerkiksi matematiikan ja kielen keskiarvojen ero).

Juurtilastollisuutta sovelletaan myös tilastollisissa testeissä, kuten Kruskal-Wallis-testissä, joka on ei-parametrinen vastaava ANOVA:lle. Menetelmä on erityisen hyödyllinen, kun aineisto ei täytä normaalijakauman oletuksia tai kun mittausasteikko on ordinalinen. Juurtilastollisuuden avulla voidaan myös arvioida, kuinka luokkien väliset erot ovat tilastollisesti merkittäviä.

Menetelmän etuna on sen kyky käsitellä monimutkaisia aineistoja ja tunnistaa merkittäviä ryhmäeroja, vaikka yksittäiset havainnot vaihtelevat paljon. Se on kuitenkin riippuvainen luokittelun laadusta, sillä huonosti valitut luokat voivat vääristää tuloksia. Juurtilastollisuutta käytetään laajalti erilaisissa tieteellisissä aloilla, kuten psykologiassa, lääketieteessä, pedagogiikassa ja yhteiskuntatieteissä.