Jalanjälkilaskentamenetelmiä

Jalanjälkilaskentamenetelmiä käytetään arvioimaan ihmisen, organisaation, tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksia mittaamalla niiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Nämä menetelmät auttavat tunnistamaan päästöjen lähteitä ja kehittämään strategioita niiden vähentämiseksi. Laskennat antavat kvantitatiivisen kuvan toiminnan ilmastokuormituksesta, usein ilmoitettuna hiilidioksidiekvivalenttitonneina (CO2e).

Yleisimpiä menetelmiä ovat elinkaariarviointi (LCA) ja hiilijalanjälkilaskenta. Elinkaariarviointi kattaa koko tuotteen tai palvelun elinkaaren raaka-aineiden hankinnasta hävittämiseen. Hiilijalanjälkilaskenta keskittyy spesifisti kasvihuonekaasupäästöihin. Toimialakohtaisia standardeja ja ohjeistuksia on kehitetty eri sektoreille, kuten rakentamiselle, liikenteelle ja energiantuotannolle.

Laskennat perustuvat usein tilastolliseen tietoon, päästökerroimiin ja kulutusmalleihin. Päästökerroin kuvaa tietyn yksikön (esimerkiksi yhden kilowattitunnin sähköä tai kilometrin matkaa autolla) aiheuttamaa päästömäärää. Dataa kerätään monista eri lähteistä, ja menetelmän tarkkuus riippuu käytetyn datan laadusta ja kattavuudesta. Laskentojen tuloksia hyödynnetään esimerkiksi ympäristövastuun raportoinnissa, kestävien valintojen tekemisessä ja ilmastotavoitteiden asettamisessa.