JPEGillä

JPEGillä viitataan yleisesti JPEG-kuvapakkaukseen, joka on yksi eniten käytetyistä kuvien pakkausmenetelmistä. Se perustuu Joint Photographic Experts Groupiin ja julkaistiin standardina vuonna 1992 (ISO/IEC 10918-1). Tiedostopäätteet ovat .jpg tai .jpeg, ja JPEG on suunniteltu erityisesti valokuvien koon pienentämiseksi säilyttäen tyydyttävä visuaalinen laatu.

Toiminta perustuu 8×8-koon blokkkeihin, diskreettiin kosinimuunnokseen (DCT), kvantitointiin ja entropy-koodaukseen (yleisesti Huffman-koodaukseen). Kuvan värit muunnetaan YCbCr-muotoon ja alikuvataan yleisesti 4:2:0-tilassa, mikä pienentää värivarjoja. JPEG voi olla baseline, eli peruskäyttöön soveltuva, tai progressiivinen, jolloin kuva latautuu osa kerrallaan.

Käyttökohteet ja rajoitteet: JPEG on ensisijainen valokuvien tallennus- ja verkkokuvien formaatti, koska se tuottaa pienempiä tiedostoja suhteessa laatuun. Suurta pakkausta käytettäessä voi esiintyä blokkikuvioita ja värin häviöitä; se ei sovellu läpinäkyvyyttä tarvitseviin kuviin eikä teksti- tai piirroskuville yhtä hyvin.

Variantit ja nykytilanne: JPEG on edelleen yleisesti tuettu. JPEG 2000 on oma, erillinen standardinsa, mutta sitä ei ole läheskään yhtä laajasti tuettu kuin perinteinen JPEG. Nykyisin käytetään myös kilpailevia muotoja, kuten PNG (läpinäkyvyys) ja HEIF/HEIC (paremman pakkaustehon muodot). Käytännön vinkit: valitse kohtuullinen laadun taso ja harkitse arkistointiin PNG tai TIFF, jos säilytys häviöttömänä on tärkeää; käytä EXIF-tietoja valokuvissa.