Jätteidenkäsittely

Jätteidenkäsittely tarkoittaa toimia, joilla jätteet otetaan vastaan, niihin vaikutetaan turvallisesti ja ympäristövaikutukset minimoidaan. Koko prosessi kattaa ennaltaehkäisyn, syntymään johtavan jätteen lajittelun ja keräyksen, käsittelyn sekä lopullisen vastaanoton tai hyödyntämisen raaka-aineina tai energiaksi. Tavoitteena on kiertotalous: jätteet nähdään resurssina, jota voidaan käyttää uudelleen mahdollisimman pitkään.

Jätteet jaetaan usein kotitalouksien sekä teollisen toiminnan jätteenä; vaaralliset jätteet vaativat erityishoitoa. Kunnat vastaavat jätteen keräyksestä, kuljetuksesta ja jätehuoltojärjestelmän järjestämisestä; tuottajavastuu puolestaan koskee pakkausmateriaaleja sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Lajittelussa keskeisiä ryhmiä ovat biojäte, paperi, kartonki, muovi, lasi ja metalli sekä erillinen vaarallinen jäte.

Käsittelymenetelmät jakautuvat materiaalikierrätykseen, jossa jäte palautuu raaka-aineiksi, sekä biologiseen käsittelyyn (kompostointi, mädätys). Energiaksi voidaan hyödyntää jätettä polttamalla tai muilla tekniikoilla. Loppusijoitus on viimeinen vaihtoehto, jota pyritään välttämään ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Lainsäädäntö ohjaa jätteenkäsittelyä sekä kansainvälisesti että Suomessa: EU:n jätehuoltodirektiivit sekä kansallinen jätelaki ja ympäristönsuojelulainsäädäntö määrittelevät tavoitteet, vastuut ja menettelyt. Yleisessä päätavoitteena on terveys ja ympäristön suojeleminen sekä kiertotalouden edistäminen. Kansalaiset voivat vaikuttaa käytäntöihin oikein lajittelemalla ja tukemalla kierrätystä arjessa.