Isotermejä

Isotermejä eli isothermeja ovat karttojen tai diagrammien viivat, jotka yhdistävät paikkoja, joilla lämpötila on sama. Niitä käytetään sekä meteorologiassa että kliimatologiassa kuvattaessa lämpötilan jakaumaa maanpinnalla tai ilmamassojen välillä. Isotermejä voi esiintyä sekä maanpinnan lämpötilaa kuvaavina että ylempien ilmakehän kerrosten lämpötiloja esittävinä viivoina.

Isotermejä käytetään havainnoimaan lämpötilagradientteja ja ilmanliikkeiden suuntia sekä jotenkin ennustamaan sääilmiöitä. Ne ovat keskeinen osa sääkarttoja, ilmaston tutkimusta sekä ilmamassojen rakenteiden ja liikkeiden tulkintaa.

Laadinta: Lämpötilatiedot kerätään sääasemilta, tutkimuksista tai malleista, ja viivat muodostetaan yhdistämällä paikat, joiden lämpötila on sama tai hyvin lähellä toisiaan. Tietoja täydennetään interpoloinnilla, jotta kartalle saadaan jatkuvat viivat. Viivoja erotetaan usein väreillä tai numeroinnilla, ja yksiköt ovat yleisimmin Celsius- tai Kelvin-asteita.

Tyypit: Maanpinnan lämpötilaa kuvaavat surface-isotermejä sekä ylemmän ilmakehän kerrosten lämpötilaa kuvaavat isotermejä. Viivat voivat säännöllisin väliajoin, esimerkiksi joka 2 °C tai 5 °C, korostaa alueellisia vaihteluja.

Rinnakkaiset käsitteet: Isotermejä käytetään usein yhdessä isobaarien (paineviivoja) ja isohyetien (sademääräviivoja) kanssa, mikä auttaa muodostamaan kokonaiskuvan säästä ja ilmaston tilasta.