Isostaasi

Isostaasi on geologinen käsite, jolla tarkoitetaan Maan kuoren ja sitä peittävän asthenosfäärin välistä isostaattista tasapainoa. Käytännössä alueiden topografia ja kuoren rakenteen paksuus sopeutuvat toisiinsa siten, että pystyakselilla massa pysyy mahdollisimman tasapainoisena. Korkeiden vuoristojen syntyyn liittyy massan kompensaatio, jolloin kuori saa juurensa syvemmälle manteliin kuin vastaava aluetta vastaavan pinnan oletettaisiin olevan.

Isostaasi voidaan selittää kahdella klassisella mallilla. Airy-isostaasi olettaa, että vuorten kohoaminen johtaa paksumman kuorikerroksen muodostumiseen juurineen syvemmälle; päänä on kuoren paksuusero. Pratt-isostaasi puolestaan esittää, että massan kompensaatio saavutetaan tiheyserojen välityksellä, jolloin kuoren paksuus voi vaihdella ilman suurta juurta, mutta pystyrivillä massa on vakio.

Todisteita isostaasista on useita: gravitaatioanomaliat ja maapallon gravitaatiokentän tutkimukset, seismiset tutkimukset kuoren ja mantelin rakenteesta sekä GPS- ja muun geodetisen seurannan avulla havaitut pystysuuntaiset liikkeet. Esimerkiksi postjääkauden aikana tapahtunut jäätiköiden sulaminen keventää kuormaa ja saa kuoren kohoamaan takaisin.

Isostaasi on keskeinen käsite geologiassa ja geodeetisesti: sen avulla tulkitaan topo- ja rakennetietoja sekä ymmärretään maankuoren dynamiikkaa, muodonmuutoksia ja tasapainon palautumista. Todellinen Maa ei ole täydellisesti isostaattinen, sillä dynamiikka, tiheydenseokset ja dynamiikan mittakaavat tuovat poikkeamia.