Ilmanvuotoihin

Ilmanvuotoihin viitataan epätoivottuihin ilmanvirtauksiin rakennuksen ulkoilman ja sisäilman välillä sekä joidenkin laitteiden ja järjestelmien kautta. Tämä ilmiö syntyy rakojen, halkeamien, läpiviennien sekä epätiiviyskohtien kautta ja voi koskea sekä rakennetta että teknisiä järjestelmiä.

Ilmanvuotojen yleisimpiä aiheuttajia ovat ulko-ovien ja ikkunoiden tiiviyden puute, rakennuksen reunoihin asennetut läpiviennit (putket, kaapelit, ilmanvaihtolaitteet), sekä kattorakenteiden ja seinien liittymät. Myös vanhat liitokset, aukot sähkörasioissa sekä ilmanvaihdon epäjohdonmukainen toiminta voivat lisätä vuotoja.

Vaikutukset voivat näkyä energiankulutuksessa, lämmityksen ja jäähdytyksen kuormituksen lisääntymisenä sekä sisäilman laatuun ja mukavuuteen. Epätasainen lämpötilanvaihtelu, vedon tunne ja kosteudenkasvu voivat lisätä homeen ja radonin tai muun saasteen riskiä, jos ilmanvaihto ei vastaa tilan tarvetta.

Tunnistaminen tapahtuu visuaalisella tarkastuksella sekä paine-erotestausten, kuten blower door -testin, sekä infrapunalämpökuvauksen avulla. Tuloksena saadaan vuotokohtia, joiden tiivistäminen parantaa rakennuksen ilmanpitävyyttä.

Välineinä käytetään tiivistysaineita, tiivistemateriaaleja sekä läpivientien ja liittymien tiivistystä. Rakennuksen tiiviyden parantaminen tulee kuitenkin sovittaa asianmukaiseen ilmanvaihtoon, jotta sisäilma pysyy terveellisenä ja energiatehokkuus säilyy. Tiiviyden ja ilmanvaihdon tasapaino on keskeinen osa modernia rakennusten energiatehokkuutta ja sisäilman laatua koskevaa suunnittelua.