Ileuksessa

Ileus on suoliston motiliteetin pysähtyminen tai huomattava hidastuminen, joka estää suoliston sisällön etenemisen. Sen voi jakaa kahteen päätyyppiin: mekaniseen ileukseen, jossa kyseessä on fyysinen tukos, sekä funktionaaliseen eli paralyyttiseen ileukseen, jossa motiliteetti on heikentynyt ilman selkeää tukosta.

Oireet ovat tavallisesti vatsakipu, turvotus, ilmavaivat, pahoinvointi ja oksentelu sekä ulosteen ja kaasujen kertymisen väheneminen tai loppuminen. Oireiden vakavuus riippuu tukoksen sijainnista sekä siitä, onko kyseessä mekaninen vai funktionaalinen ileus.

Syytekijät ja riskitekijät vaihtelevat tyypin mukaan. Mekaanisen ileuksen taustalla voivat olla adhesiot, herniat, Kasvaimet, divertikulaariset tukokset tai kiinnikkeet. Funktionaalisen ileuksen riskitekijöitä ovat kirurgian jälkeinen stressi, infektiot, elektrolyyttihäiriöt sekä lääkkeet, kuten opioidi- analgesit.

Diagnoosi perustuu oireisiin, kliiniseen tutkimukseen sekä kuvantamiseen. Röntgen- tai CT-kuvat voivat paljastaa laajentuneita suolisto-osia, ilmakuplia ja nesteiden kertymää. Laboratoriotutkimukset voivat osoittaa nestevajetta tai elektrolyyttihäiriöitä.

Hoito räätälöidään tilan tyypin ja syyn mukaan. Yleiset periaatteet ovat paasto (NPO), nesteytys ja elektrolyyttien korjaus, sekä nenä-mahakanavan (NG) käyttö suolen sisällön poistamiseksi. Kipulääkitystä harkitaan siten, ettei se pahenna motiliteetin hidastumista. Mekaanisessa ileuksessa kirurginen arviointi on tarpeen, jos konservatiivinen hoito ei tuota tulosta tai epäillään komplikaatioita kuten nekroosia tai perforaatiota.

Komplikaatiot voivat olla strangulaatio, suolen nekroosi, perforaatio ja sepsis. Ennuste riippuu ilmenemisen syystä, tukoksen kestosta ja komplikaatioiden kehittymisestä.