Ikkelineariteter
Ikkilineariteter on suomalaisessa kirjallisuudentutkimuksessa käytetty termi, jolla viitataan tietynlaiseen kerronnalliseen tekniikkaan, jossa tila ja aika näytetään ikkunamaisen kehyksen läpi. Termi perustuu sekä visuaaliseen kuvastukseen että tekstuaaliseen rakenteeseen, jossa useita näkökulmia tai aikatasoja vuorottelevat ja toistuvat. Ikkilineariteter voidaan nähdä keinona korostaa tilan rajojen ja katseen vaikutusta merkityksen muodostumiseen.
Teknisenä ominaisuutena tekniikka rakentuu toistuvien motiivien, kehyksien ja rajojen hämärtämisen sekä monen näkökulman fragmentaarisella yhdistämisellä. Tekstissä
Käsite on noussut esille erityisesti 2010-luvun lopulta 2020-luvulle suomalaisessa proosa- ja runouskirjallisuudessa sekä siihen liittyvässä media-
Lähentyvät käsitteet mukaan lukien metafiktio, monikerronisuus ja ekphrasis tarjoavat kontekstin, jossa ikilineariteter voidaan sijoittaa osaksi nykylukemisen