ITERprojekti

ITERprojekti, virallisesti Kansainvälinen fuusioreaktor ITER, on kansainvälinen fuusiotutkimuksen ja -teknologian hanke, jonka tavoitteena on osoittaa fuusioenergian mahdollisuus ja tuottaa tietoa tulevaa kaupallista sähköntuotantoa varten. Projekti keskittyy ITER-tokamakiin, magneettiseen confinointiin perustuvaan reaktoriin, jonka tarkoituksena on tuottaa ja ylläpitää plasmaa sekä testata kriittisiä komponentteja tulevaa DEMO-laitosta varten.

Tausta ja hallinto: Kehitys sai alkunsa 2000-luvulla; rakentaminen on edennyt useiden vuosien aikana. ITER sijaitsee Saint-Paul-lez-Durance'n alueella lähellä Cadarachea Ranskan Etelä-Provencen alueella. Hallinto perustuu seitsemään jäsenryhmään: Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot sekä Kiina, Intia, Japani, Korea, Venäjä ja Yhdysvallat. ITER Organization koordinoi suunnittelua, hankintoja ja rakentamista; kukin jäsen toimittaa suuria komponentteja ja vastaa omista osaprojekteistaan.

Suunnittelu ja nykytila: ITERin laitteistossa on suuri tokamak, jossa on superjohtavat magneetit, suuri kryostaatti sekä monimutkaiset jäähdytys- ja tyhjiöjärjestelmät. Tavoitteena on saavuttaa fuusiovoiman hyötysuhde (Q) vähintään 10 sekä tuottaa noin 500 MW fuusiovoimaa 50 MW:sta syöttötehoa useiden satojen sekuntien ajan. Tämä on burning plasma -ilmiön demonstraatio ja tärkeä askel kohti DEMO-laitosta. Viimeisimpien arvioiden mukaan rakennustyöt etenevät, mutta aikataulu- ja kustannusmuutokset ovat aiheuttaneet viiveitä; projektin kokonaisvaltainen valmistuminen ajoittuu 2030-luvulle.