IOresurssit

IOresurssit (I/O-resurssit) tarkoittavat järjestelmän resursseja, joita käytetään tiedon syöttämiseen, tallentamiseen ja siirtämiseen laitteiden välillä. Niihin sisältyvät tallennus- ja verkko-I/O sekä niihin liittyvät väylät ja muistivarannot, jotka vaikuttavat I/O-operations suorituskykyyn. Nämä resurssit ovat oleellisia sekä yksittäisten palvelinten että monisäikeisten ja virtuaalisoitujen ympäristöjen suorituskyvyn kannalta.

Keskeisiä mittareita ovat läpäisy (throughput, esimerkiksi MB/s tai Gbps), IOPS (tapahtumien määrä sekunnissa) sekä latenssi (viive). Kuormituksenhallinnassa huomioidaan muun muassa queue depth ja kyky jakaa I/O:ta tasapuolisesti eri prosessien tai asiakkaiden välillä. Myös väylien kaistan- ja muistivirtauksen käyttö vaikuttaa kokonaiskestoon ja vasteaikoihin.

Hallinta ja ajoitus: käyttöjärjestelmät käyttävät I/O-suuntaajia määrätäkseen, missä järjestyksessä I/O-operaatiot suoritetaan. Linuxissa yleisiä vaihtoehtoja ovat CFQ, deadline, noop ja bfq; Windowsissa mekanismeja hoitaa I/O Manager. Virtuaalisiin ympäristöihin liittyy lisäkerroksia, kuten virtio- ja SR-IOV-ohjaimet, jotka voivat vaikuttaa suorituskykyyn, CPU-tiloihin ja verkko-/tallennus-IO:n hallintaan.

Optimointi: pullonkauloja etsitään ja torjutaan cachingin, batchingin sekä priorisoinnin avulla. Nopea laitteisto (esimerkiksi NVMe-SSD), suuremmat väylä- ja muistivarat sekä QoS-toimenpiteet voivat merkittävästi parantaa I/O-suorituskykyä.

Seuranta: yleisiä työkaluja ovat iostat, iotop ja sar Linuxissa sekä Windowsin Performance Monitor. Niillä seurataan I/O-käyttöä, latenssia ja kuormituksen jakautumista.

Merkitys: IO-resurssien hallinta on keskeinen osa järjestelmän suorituskyvyn suunnittelua, kapasiteetin hallintaa ja kustannustehokasta palvelun tarjoamista erityisesti pilvi- ja monen asiakkaan ympäristöissä.