Hyvänsä

Hyvänsä on suomen kielen kieliopillinen rakennelma, joka tarkoittaa “jonkun oman hyvänsä” eli omaa etua. Se muodostuu sanan hyvä genetiivimuodosta hyvän sekä kolmannen persoonan possessiivisuffiksista -sä (nsä), jolloin syntyy hyvänsä. Kyseessä ei ole itsenäinen sana, vaan pronominomainen, substantivoitunut ilmaisu.

Käyttö ja merkitys ovat pitkään olleet kirjallisessa ja retorisessa kielessä yleisempiä kuin arkipäiväisessä puhekielessä. Hyvänsä ilmaisee usein itsekästä tai henkilökohtaista etua, ja sen voi nähdä moraalisessa kontekstissa puhuttaessa siitä, miten jokin asia palvelee yksilön omaa etua. Suoraa, vakiintunutta arvolatausta ei välttämättä tarvitse erottaa, mutta yleinen tulkinta liittyy omaan hyötyyn tai itseä koskeviin etuihin.

Kielitieteellisesti hyvänsä on esimerkki siitä, miten genetiivin ja possessiivisuffiksin yhdistelmällä voidaan muodostaa substantiivimainen ilmaisutapa adjektiivisesta juuresta. Etymologisesti se koostuu adjektiivista hyvä, sen genetiivimuodosta hyvän ja 3rd person possessivisuffiksista -nsä/sä, jolloin kokonaisuus merkitsee “jonkun oman edun.” Nykypäivän kielessä vastaavia merkityksiä edustavat usein ilmaukset kuten omansa etu.

Lisätietoa: suomen kielioppi, genetiivimuodot ja possessiivisuffiksit.