Hyvinvointitilannetta

Hyvinvointitilannetta (hyvinvoinnin tilaa) käytetään kuvaamaan väestön yleistä hyvinvoinnin tilaa tietyllä ajanjaksolla. Käsite yhdistää sekä subjektiivisia kokemuksia — elämänlaatua, tyytyväisyyttä ja henkistä hyvinvointia — että objektiivisia mittareita — terveyttä, toimeentuloa, asumista, koulutusta sekä sosiaalisia suhteita. Se on monidimensionalainen käsite, joka tiivistää sekä terveys- ja sosiaalipoliittisen että taloudellisen tilanteen yhdessä.

Seurantaa hoidetaan tilastojen ja kyselyiden avulla. Kansallisesti Suomessa THL ja Tilastokeskus keräävät dataa sekä kansallisista kyselyistä että rekistereistä. Kansainvälisesti hyödynnetään Eurostatin, OECD:n ja muiden järjestöjen indikaattoreita, kuten elinajanodotetta, sairastavuutta, tuloja ja elinympäristön laadukkuutta sekä subjektiivisia mittareita, kuten elämänlaatua ja hyvinvointiin liittyvää omaa kokemusta.

Hyvinvointitilannetta käytetään politiikkojen suunnittelussa ja arvioinnissa: se auttaa ymmärtämään eroja alueittain ja ryhmien välillä sekä seuraamaan kehitystä terveydenhuollon, sosiaaliturvan, koulutuksen ja asuinolosuhteiden vaikutuksia. Lisäksi tilannetta käytetään vertailuihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Rajoitukset liittyvät mittareiden monimuotoisuuteen ja kulttuurisiin eroihin sekä tiedon saatavuuteen. Tilastoperustat muuttuvat, ja aikaisempien mittareiden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi voi olla haastavaa. Hyvinvointitilannetta tarkastellaan usein osana laajempaa keskustelua sosiaalisesta kestävyydestä ja terveyden edistämisestä.