Hyperpolarisaatiotekijät

Hyperpolarisaatiotekijät viittaavat tekijöihin, jotka voivat lisätä solukalvon lepopotentiaalin negatiivisuutta lepovaiheen aikana. Tämä ilmiö, jota kutsutaan hyperpolarisaatioksi, on olennaista hermosolujen ja lihassolujen toiminnan kannalta, mahdollistaen signaalien tehokkaan välittymisen. Yksi merkittävä hyperpolarisaatiotekijä on kaliumin virtaus ulos solusta. Lepotilassa solukalvo on enemmän läpäisevä kaliumioneille kuin natriumioneille. Kaliumkanavien, erityisesti sisäänpäin suuntautuvien tasavirtaisten kaliumkanavien (GIRK), avautuminen lisää kaliumin ulosvirtausta, mikä vetää solukalvon potentiaalia negatiivisempaan suuntaan. Vaikutus on erityisen voimakas, kun kaliumpitoisuus solun ulkopuolella on korkea, sillä tämä lisää ionien konsentraatiogradienttia ja siten ulosvirtausta. Toinen hyperpolarisaatiotekijä on tiettyjen kloridi-kanavien avaaminen, joka mahdollistaa kloridi-ionien virtauksen soluun, lisäten negatiivista varausta sisällä. Lisäksi natrium-kalium-ATPaasin pumppaustoiminta, joka aktiivisesti siirtää natriumia ulos ja kaliumia sisään, ylläpitää ja voi edistää hyperpolarisaatiota pitkällä aikavälillä. Nämä tekijät ovat tärkeitä solun sähköisen tasapainon säätelyssä ja vaikuttavat muun muassa hermoimpulssien muodostumiseen ja aaltoiluun.