hyperpolarisaatioksi
Hyperpolarisaatio on solukalvon lepotilapotentiaalin laskemista eli sisäpuolen negatiivisuuden lisääntymistä suhteessa lepotasoon. Se syntyy, kun ionivirrat vahvistavat negatiivisuutta solun sisäpuolella, esimerkiksi K+ -kanavien avautuessa tai Cl−-virtausten lisääntyessä. Hyperpolarisaation seurauksena solun lähestymiskynnys seuraavaa toimintapotentiaalia varten muuttuu korkeammaksi, jolloin solun kalvo on vähemmän herkkä aktivoitumaan.
Tyypillisiä mekanismeja ovat K+-kanavien avautuminen, jolloin positiivisia kationeja virtaa ulos solusta ja kalvo tulee negatiivisemmaksi, sekä
Säätely ja merkitys fysiologiassa ovat keskeisiä. Hyperpolarisaatio vähentää solun todennäköisyyttä laukaista seuraavan toimintapotentiaalin, kunnes jännite palautuu.
Hyperpolarisaatiota havaitaan ja tutkitaan elektrofysiologian menetelmillä, kuten patch-clamp- ja voltage-clamp-mittauksilla. Se on keskeinen käsite neuronien toiminnassa