Humussubstanssit

Humussubstanssit ovat maaperässä esiintyvä monimuotoinen ja epäyhtenäinen ryhmä orgaanisia yhdisteitä, jotka syntyvät eloperäisen aineksen mikrobien toiminnan ja hajoamisen tuloksena sekä maaperän kiertoprosessien kautta. Ne muodostavat maaperän humuskerroksen olennaisen osan ja vaikuttavat hiilen pidätykseen sekä ravinteiden kiertoon.

Humussubstanssit jaetaan pääryhmiin, joita ovat humushapot, fulvihapot ja humiinit. Humushapot ja fulvihapot eroavat kooltaan ja liukoisuudeltaan: humushapot ovat suurempia molekyylejä, joita liukenee emäksisessä ympäristössä ja jotka voivat haihdutta tai reagoida hapen kanssa; fulvihapot ovat pienempiä ja liukenevat veden mukana sekä happamissa että emäksisissä olosuhteissa. Humiinit ovat suurimmat molekyylit ja ne ovat pääsääntöisesti liukenemattomia sekä happamissa että emäksisissä olosuhteissa, muodostaen maaperän kiinteämpää osaa.

Niillä on keskeinen rooli maaperän rakenteen ja toimintojen tukemisessa. Humussubstanssit sitoutuvat kationeja, parantavat vedenpidättävyyttä ja edistävät maaperän kasvukuntoa yhdistämällä murskaantuneita partikkeita sekä kasvattamalla mikro- ja makroskaalan eloperäistä rakennetta. Ne voivat myös chelatoida mikroravinteita, kuten rautaa ja sinkkiä, mikä parantaa niiden saatavuutta kasveille, sekä vaikuttaa maaperän pH:n bufferointiin.

Tutkimus huomioi, että humussubstanssien koostumus vaihtelee maaperätyypin, ilmaston ja maan käyttömuotojen mukaan. Niiden tarkka rakenne ei ole yksiselitteinen, mutta niiden kokonaisuus on tärkeä osa maaperän elinvoimaisuutta ja hiilen varastointia.