Hinnanindeksi

Hinnanindeksi on tilastollinen mittari, joka kuvaa hintojen kehitystä suhteessa tiettyyn viitekohtaan. Se ilmaisee hinnatason muutoksen prosentuaalisesti ja antaa annetulla aikavälillä kuvaa siitä, miten kuluttajien tai muiden talouden toimijoiden ostokustannukset ovat muuttuneet. Perusvuosi määrittää, missä kohdassa indeksi on 100.

Käytetyimpiä hintaindeksejä ovat kuluttajahintainflaatioindeksi (CPI) ja tuotannonhintaindeksi (PPI). CPI mittaa tavaroiden ja palveluiden hintojen muutoksia kotitalousten näkökulmasta. PPI kuvaa hinnanmuutoksia valmistusvaiheessa. Muita esimerkkejä ovat tuonti-, rakennus- ja investointihintainflaatiot.

Laskennassa käytetään erilaista menetelmää: Laspeyres-, Paasche- tai Fisher-indeksi. CPI:ssä käytetty järjestelmä perustuu yleensä Laspeyres-lähestymistapaan, jossa hintojen muutokset arvioidaan vakion korin (korin tuotteet ja palvelut) painoihin. Painot määrittävät indeksin herkkyyden eri hintakehityksille.

Tietolähteet ovat viralliset tilastovirastot ja kansainväliset mittausjärjestöt. Indeksiä käytetään inflaation mittaamiseen, ostovoiman vertailuun sekä sopimusten ja palkkojen indeksikorjauksiin.

Rajoitteita ovat muun muassa substitution-bias (kuluttajat vaihtavat tuotteita ja tuotekorien edustavuus muuttuu), laadunmuutokset sekä uuden tuotteen vaikutus mittaukseen. Indeksit päivitetään säännöllisesti, ja perusvuosi voidaan aika ajoin uudelleen määrittää.

Esimerkki: jos korissa olevan tuotteen hinta nousee 5 prosenttia perusvuoden 100:sta, uusi arvo on 105.