Hengityskonehoito

Hengityskonehoito tarkoittaa lääkkeiden suoraa annostelua keuhkoihin hengityksen avulla käytettävillä laitteilla. Tavoitteena on nopeasti vaikuttava lääke keuhkoihin, oireiden lievittäminen ja keuhkojen toimintakyvyn ylläpito. Hengityskonehoitoa käytetään sekä akuuteissa että kroonisissa keuhkosairauksissa, kuten astmassa ja COPD:ssa, sekä muissa ilmateihin liittyvissä sairauksissa.

Yleisimmät laitteet ovat inhalaattorit ja nebulisaattorit. Inhalaattoreita on erilaisia, kuten määräannostelulaitteita (MDI) ja kuivajauhe -inhalointilaitteita (DPI). MDIn käyttöä voidaan tukea spacerilla, joka helpottaa annostelua ja soveltuu etenkin lapsille tai niille, joilla on vaikea koordinoida hengitystä. DPI-laitteet vapauttavat lääkkeen vain nopean ja syvän hengityksen aikana. Nebulisaattorit muuttavat nesteen sumuksi, jonka voi hengittää rauhallisesti, mikä voi olla hyödyllistä pienille lapsille tai potilaille, joilla on vaikea hengittää tarkasti.

Yleisiä käyttökohteita ovat astma ja COPD, mutta hengityskonehoitoa voidaan käyttää myös muissa sairauksissa kuten keuhkoputkien tulehduksissa, liman erityksen helpottamisessa ja joidenkin infektiotautien hoidossa. Lääkeryhmät sisältävät bronkodilataattoreita (lyhyt- ja pitkävaikutteiset beeta-agonistit sekä antikolinergit), tulehdusta hillitseviä inhaloitavia kortikosteroideja sekä mucolyyttisiä aineita ja tarvittaessa antibiootteja.

Oikea käyttö ja laitteen valinta ovat tärkeitä hoitovaikutuksen saavuttamiseksi. Potilasta opastetaan annostelussa ja käytössä soveltuvan laitteen mukaan: MDI-spacerin kanssa hengittäminen ulos, annostuksen ajoitus, sisäänhengitys ja pidä hengitystä muutaman sekunnin ajan; DPI-laitteiden kanssa nopea ja syvä hengitys; nebulisaattorin käyttö ohjeiden mukaan. Laitteiden säännöllinen puhdistus, suun huuhtelu kortikosteroidien käytön jälkeen sekä säännöllinen seuranta kuuluvat hoitoon.