Helpottaminen

Helpottaminen on suomen kielen nominaalinen muoto verbistä helpottaa, ja se tarkoittaa prosessia tai toimenpidettä, jossa jokin asia muuttuu helpommaksi, hankaluus lievenee tai oireet ja kivut vähenevät. Sanaa käytetään sekä konkreettisissa että abstrakteissa yhteyksissä: se voi viitata yksittäisen tehtävän helpottamiseen että tilanteen yleiseen helpottumiseen.

Käyttökonteksteja on monia. Lääketieteessä helpottaminen viittaa oireiden, kivun tai sairautta kuvaavien ilmiöiden lievittymiseen lääkkeiden, hoidon tai lepoa kautta. Arjessa kyse voi olla esimerkiksi työtehtävän helpottamisesta, jotta sen suorittaminen kävisi vaivattomammin. Sosiaalisessa tai byrokraattisessa kontekstissa helpottaminen tarkoittaa usein prosessien sujuvoittamista tai asioiden järjestämistä siten, että ihmisten arki sujuu paremmin.

Etymologisesti helpottaminen on helpottaa-sanan derivaatta, jossa -minen merkitsee tekoa tai prosessia. Samaan suureen merkitykseen liittyvät sanat ovat helpotus (relief, tilapäinen lepo tai lievitys) sekä keventäminen. Eri konteksteissa helpottamisen paino saattaa olla fyysisen lievityksen tai käytännön sujuvuuden korostuksessa.

Esimerkkejä: Kipujen helpottaminen voi tarkoittaa lääkitystä tai lepoa, oireiden helpottaminen yleisesti hoidon seurauksena, ja tilanteen helpottaminen voi viitata asenteiden, järjestelyjen tai byrokratian keventämiseen. Helpottaminen on neutraali ja kattava käsite, jota käytetään sekä lääketieteessä että arjen ja työn konteksteissa.