Hankintamenoa

Hankintamenoa (hankintameno, hankintamenot) on taloudellinen termi, joka viittaa tavaroiden tai palvelujen hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin. Siihen lasketaan hankintahinta sekä muut hankintaan liittyvät menot, jotka ovat tarpeellisia tuotteen tai palvelun käyttökuntoon saattamiseksi tai luovutettavaksi. Hankintamenoa voidaan tarkastella sekä kirjanpidon että budjetoinnin näkökulmasta.

Kirjanpitokontekstissa hankintameno kuvaa kustannusrakennetta, jossa kulut voidaan kirjaavat joko aineettomin tai aineellisin oikein tai varaston tai käyttöomaisuuden kustannusarvona. Hankintameno voi sisältää esimerkiksi ostohinnan, arvonlisäveron, tullit, kuljetus-, vakuutus- ja käsittelykulut sekä asentamisen tai käyttöönoton kustannukset. Mikä osuus kustannuksista kohdistuu pitkäikäiseen omaisuuteen tai projektiin, määräytyy yrityksen kirjanpitokäytännön ja tilinpäätösnormien mukaan.

Käytännössä hankintamenoa seurataan sekä julkisessa että yksityisessä sektorissa budjetoinnin ja kustannusvaikutusten arvioinnin vuoksi. Julkisessa hallinnassa hankintamenot auttavat osoittamaan, kuinka suuri osa budjetista kohdistuu ostoihin ja palveluihin, sekä helpottamaan raportointia hankintapäätösten taloudellisesta vaikutuksesta. Tarkka määritelmä ja sisälvyydet voivat vaihdella organisaation tilinpäätöspolitiikan ja sovellettavien kirjanpitostandardien mukaan.