Hallitusmuotoja

Hallitusmuotoja kuvaa, miten valtion valta ja toimeenpano järjestetään sekä millainen asema valtionpäämiehellä ja hallituksella on suhteessa lainsäädäntövaltaan. Tyypillisesti hallitusmuodot tarkastelevat valtionpäämiehen asemaa, hallituksen riippuvuutta eduskunnasta sekä miten toimeenpano ja lainsäädäntövaikuttaminen käytännössä jakautuvat.

Parlamentaarinen järjestelmä tarkoittaa, että hallitus (valtioneuvosto) saa toimintansa lainsäätäjän luottamuksesta. Eduskunta voi myöntää tai menettää hallituksen luottamuksen, ja hallitus on päävastuussa eduskunnalle. Tällöin valtionpäämies on usein ceremoniallinen, esimerkiksi kuningas tai presidentti, jolla on rajoitettu esi- tai ulkopoliittinen rooli.

Presidentiaalinen järjestelmä perustuu siihen, että presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johtaja, ja hallitus ei yleensä ole suoraan riippuvainen eduskunnan luottamuksesta. Lainsäädäntö ja toimeenpano ovat eriytyneitä, ja presidentti nimittää hallituksen, joka toimii erillään valtiosihteerveistä.

Semi-presidentiaalinen (dual) järjestelmä yhdistää molempien rakennelmien piirteet: presidentti nauttii sekä valtionpäämiehen että johtoasemasta, mutta hallituksen valtaosuus ja nimitys voivat edellyttää yhteistyötä parlamentin kanssa. Tämä voi tarkoittaa sekä presidentin että pääministerin jakamaa vastuuta.

Monarkia ja tasavalta viittaavat valtiojärjestyksen perusmuotoon. Perustuslaillisessa monarkiallisessa järjestelmässä monarkilla on yleensä ceremoniainen rooli, kun taas hallituksen todellinen valta kuuluu usein eduskunnalle. Tasavallassa valtionpäämies on yleensä valittu, ja hallitus muodostetaan hänen johdollaan tai eduskunnan luottamuksen perusteella. Demokratian muodoissa korostuvat suora tai edustuksellinen kansanvalta sekä valtiollisten elinten valvonta. Autoritaariset järjestelmät keskittävät vallan pienelle ryhmälle tai yhdelle puolueelle.